Olin Lauralla. <3 Arvasin ihan oikein, Laura oli ihan suklaan värinen. Annoin sen mun lahjan, eli päiväkirjan, vesipyssyn ja karkkipussin. Mut kasteltiin heti sillä pyssyllä. Aww, mutta sain ihania tuliaisia! Semmoi Nemo ja Dori rantapyyhkeen, kaulakorun, jossa on kaksi perhosta, öö simpukoita, tikkarin ja muuta karkkia. Lähettiin sitten käymään kaupassa, ostamassa maitoo. Paluumatkalla rupesi satamaan vettä, ei onneksi kastuttu kauheesti. Juteltiin jotain ja pelattiin pankkikortti monopolii hetki. Söin sitten niillä, kinusin äitiltä luvan. Äiti ei oikeen tykkää että mä syön Lauralla. Kun Laura ei ikinä syö meillä. No syö se joskus, mutta mä syön niillä useemmin.

Pelattiin sulkapalloo tiellä. Siinä oli hyvä pelata, kun se on asfaltoitu. Mä voitin, tietenkin. <3 Noei, tuli varmaan tasapeli. Laura käytti erittäin törkeesti hyväkseen sen pituutta. Mä käytin törkeesti hyväkseni Lauran refleksejä. Harmi (kissa) oli tuomari. Ja puoluleellinen tietysti Lauralle. Mä olin kumminki sinnikäs! Ihailkaa! Noei älkää. Ruokana oli siiis gurmeeta: uusia perunoita ja jotain sillijutskaa. Yleensä mä en tykkää silleistä yhtään, mutta ne oli yllättävän hyviä. Syötiin ja mentiin sitten soutelemaan järvelle. Laura souti, mä en osaa. Naurettiin ja pelleiltiin. Kihkih. Maanantaina uudellee! Kotona olin yheksältä, söin suklaapatukan. 8) Joo.